Tähtitytön ensi-ilta,asiaa koulukiusaamisesta ja käsityöterapiasta

Ja kuten otsikkokin kertoo on tämä postaus tähtitytön ensi-ilta. Olen ajoittanut tämän julkaisun messupäivän alkuun... Tämän takana on pitkä ja raskas taival kohti helpompaa huomista,käsityön tarkoitus terapia mielessä,jos näin voisi sanoa....
Vaikea kertoa mistä kaikki sai alkunsa,tarhasta....koulusta...koulukiusaamisesta,jonka kohteena rakas tyttäremme on ollut. Alkuun niin harmittomalta tuntuvaa,kunnes myös fyysistä tönimistä ym. Ne kaikki äidin tunteet,kun tunnet ettet voi toista auttaa vaikka toisella on tosi paha olla,kun pienen ihmisen koko kroppa huutaa apua,auttakaa! Sen enempää kertomatta yksityiskohdista,itse työstin riittämättömyyteni tähän käsityöhön,haluni siihen suojeluun tytärtäni kohtaan.Tuo tunne siitä että joku suojelee,enkeli,tuolla tähtien toisella puolella.Siitä siis syntyi tähtityttö,joka on omistettu etenkin omalle koulukiusatulle sekä myös kaikille muille siitä kärsiville.

Tämän julman prosessin aikana olen moneen kertaan miettinyt myös niitä nuoria jotka ovat jääneet ilman riittävää apua ja tukea ja turvaa,kuinka me vanhemmat voisimme ohjata lapsiamme ettei tällaista pääsisi tapahtumaan.Miksi me kiusaamme,haukumme...onko se oma paha olo niin valtava voima joka ohjaa,kuinka siitä voisi päästää irti.

Syviä mietteitä,koittakaahan kestää.... Juuri nyt meidän asiat ovat parempaan suuntaan menneet,mutta silti elämme päivän kerrallaan.

Tahtoisin suojella sinua,
kaikelta pahalta,
haluaisin levittää siipeni sinun ympärillesi,
pitää sinusta huolta.
Kantaa sinua kaiken pahan läpi,
loihtia kasvoillesi hymyn,
pyyhkiä kyyneleet.
Tahtoisin että siipeni suojelisivat sinua,
antaisivat rohkeutta,voimaa ja uskoa
paremmasta huomisesta
Tahtoisin kuiskata sinulle "Rakastan"
olethan Tähteni!
      -Nina-