Ei kai täältä pois voi olla kun on niin paljon asiaa,vaikkei nyt aina niitä kommenttejakaan saa niin jospas kuitenkin jonkinlaista päiväkirjaa itselle ainakin,ja tiedän että muutama ainakin kaipailee...Ja kuten kuvasta näkee meillä tehdään remppaa,teinien huone otettiin käsittelyyn ensimmäiseksi,aivan hirvittävä homma oli tapettien poisto kun ne oli liimattu pelkän lastulevyn päälle,pääsi kuulkaa muutama ärräpää kun tapetteja rapsi.Juuri tänään sitten aloitin maalailemisen huoneessa,että jos joskus taas niin eipä ole niin kamala homma.
Ikkunoiden puitteet meillä on ällön ruskeat,joten nekin saavat uuden värin piakkoin,maalia hain tänään.
Linuksesta,Linukselta leikattiin kitarisat ja korvat putkitettiin tasan viikko sitten,reipas pikkupoika vaikka jouduttiin odotellakkin leikkaukseen pääsyä 4 tuntia ravinnotta...Nyt kuitenkin tarhasta tänä aamuna soitettiin että Linus oli saanut epilepsiakohtauksen,ja kuten ollaan sovittu niin lähdin heti tarhaa kohti hakemaan poikaa pois kotiin lepäämään,kohtaus oli vielä aika pahasti päällä vaikka lääkettä oltiinkin annettu,joten soitto polille ja poika autoon(onneksi avustaja lähti mukaan) ja kohti sairaalaa,osastolla nyt tarkkailevat ainakin iltaan saakka,lääkityksiä oltiin muutenkin jokin aika sitten nostettu,tarkoituksena kun olisi ettei niitä tulisi yhtään,raukka.
Meilläpäin vietetään syksyisin venetsialaisia ja joillekkin kohokohtana on venetsialaismaraton,ei,ei mulle kuitenkaan,mutta meidän yksi tyttäristämme joka aloitti juoksuharjoittelut vuoden vaihteessa oli päättänyt osallistua siihen,kuvitelkaa,42 kilometriä juoksemista,järkyttävä matka.Eikä yhtään tilannetta auttanut kun mies näytti youtubesta yhdenkin videon jossa jonkun maratonarin keho pettää totaalisesti,kyllä kuulkaa mua jännitti ja pelotti,jokaisen kierroksen jälkeen tyttö oli yhtä hymyä ja kun viimeinen kierros alkoi tokas mulle vain hymyillen että enään yksi kierros....Maaliviivalla sitten odoteltiin miehen kanssa ja kyllä täytyy sanoa että tippa nousi linssiin,kummallekkin,meidän tyttö saavutti jotain tärkeää,jotain jota oli odottanut kauan,määrätietoisesti selvitti hurjan esteen,kuinka moni meistä pystyisi samaan,asiassa kuin asiassa.Olen erittäin ylpeä,16-vuotiaan maratoonarin äiti jolla on huikea tulevaisuus edessä kaikella tavalla,viikonloppuna herkuteltiinkin voileipäkakulla läheistemme kanssa.Käsitöitäkin on tullut tehtyä aika lailla,verkkokauppakin menee koko ajan eteenpäin,ollaan kuulolla,joohan. Iloa päivääsi joka tänne eksyt! Nina
8 kommenttia:
Hei!!! mukavaa kuulla susta pitkästä aikaa. Ei nyt ollakaan törmätty, vieläkö ootte siellä samassa eskarissa? Voi pientä poika ressukkaa mitä joutuu kokea. Toivottavasti se epilepsia joskus siitä rauhottuu, meidän lähipiirissä on ainakin yksi aikuinen jolle ei ole aikuisiällä tullut kohtauksia ollenkaan ja on nyt ilman lääkkeitä. Ja mahtavan reipas maratoonari, voi huh, minä en pysty juoksemaan edes postilaatikolle :D Tsemppiä vaan remppaan, täällä samoissa puuhissa ja tänäaamuna sain (päivä 4.) valmiiks enkä meinaa vähään aikaan tapetoida...sen verran kipeeksi tulin ja on se vaan hidasta hommaa kun on sähköjohtoja ym.listaa mitä pitää kiertää(ku vanhassa talossa on harvoin suorat/tyhjät seinät) Toivottavasti jaksat vielä kirjotella, olis kiva nähdä käsitöitäsi ja remppaamista myös!!
Kiva kun eksyit tänne:)Eskarilainen on eskarissa samassa paikassa,nyt vain on kokopäiväisenä joten ei törmäillä,ehkäpä kirpparilla.Linus ei sitten päässytkään sairaalasta pois,sai toisen kohtauksen vielä illalla siellä ja kun antoivat suoraan suoneen kohtauslääkettä niin saturaatiot meni huonoksi,tarvitsi koko yön lisähappea...ihmetyttää vaan kun meillä pitäis olla hyvät lääkkeet ja annoksia nostettu niin miksei ne jo lopu...Ja todellakin se meidän juoksijaneiti,en jaksais minäkään/pystyis juoksemaan edes postilaatikolle,muutama askelkin jo on liikaa.Ja kyllä mä nyt taidan tehdä kunnon paluun vaikken vielä kauaa ollutkaan poissa.
Hei!
Kiva kun tulit takaisin, terveisiä eskarilaiselle,voimia Linukselle ja onnea maratonarille! Ja tsemppiä sinulle!
Katja
Tervehdys myös Katjalle! Eskarilaisella menee tosi lujaa,hyvin on soputunut joukkoon ja leikkii eniten poikien kanssa,kovasti odottelee perjantaita,tiedät kyllä miksi.Viimeksi tänään kysyi milloin tullaan käymään luonasi:)
JEEEESSSSSSS! Mukavaa kun et jättänyt bloggailua omankaan blogisi kohdalla:)!!
Piristävää saada uutta maalia ja pintaa, tsemppiä remontin tekoon.
Harmistus sentään Linuksen vaivoja. On pikkumiehellä niitä riittänyt! Josko iän myötä alkaisi ainakin osa helpottamaan?
Sulla on kyllä sitkeitä lapsosia. Toinen kamppailee tautien kanssa ja toinen kilometrien. Huh huh, onnitteluja vaan maratoonarille!
Tervetuloa :),ollaanpa yhteyksissä!
Katja
kiva kun taas kirjoittelit!Toivottavasti löytävät hyvän ratkaisun Linukselle.Tsemppiä sinne! A
Kiitokset myös Anulle ja A:Lle kommenteista!Todellakin toivon Linuksen kohdalla että saataisiin oikeasti lääkitys asiat kuntoon ja kunnolla,ei ole kiva katsella vierestä kun toinen kärsii,eikä itse pysty vaikuttamaan millään tavalla pahaan oloon.
Lähetä kommentti