Villalinus

Villalinus
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Linus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Linus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. syyskuuta 2012

Tytöille jotain pientä ja kivaa

 Niin se viikonloppukin taas pääsi hurahtamaan ohitse,meillä oltiin vain kotosalla ja kuten arvata saattaa virkkuukoukku kädessä ainakin aina välillä.Tällä kertaa tuli tehtyä pienille ja miksei isommillekkin tytöille pompuloita,lintuja ja pupusia.
 Nämä ovat kyllä mukavia pieniä virkkuutöitä,aikaa ei itse virkkaamiseen mene kauan,mutta kun ompelee käsin esim silmät ja nokat niin jopas hurahtaakin hetki ja toinenkin.
 Kartongista leikkasin palaset joihin nämä laitoin,tarran joka kertoo tekijän,vielä pitäisi hommata jonkinlainen pussi johon laittaa,ostin jo joitain pusseja mutta totesin niiden olevan aivan liian pieniä...
 Uusistakin hahmopompuloista on paljon ideoita,saapas nähdä mitä sitä keksii.
Linuksen sairaalassa olo venyi,kaksi yötä jouduttiin olemaan sairaalassa,sai vielä menopäivän iltana (juuri kun oltiin luvattu kotiinlähtöä) toisen kohtauksen,saturaatiot sitten laskivat annetusta kohtauslääkkeestä suoraan suoneen niin pahasti että raukka tarvitsi lisähappea seuraavan yönkin. Kyllä olen pyöritellyt monenlaisa ajatuksia pääkopan sisällä,miksi estolääkityksestä huolimatta näitä kohtauksia vaan tulee ja tulee,eikö nyt olisi jo aika niiden rauhoittua ja pojan saada leikkiä ja olla kuten muutkin...neurologia konsultoidaan vielä tällä viikolla lääkityksestä,loppuviikosta ilmeisesti lääkäri soittelee.Mutta nyt Linus jakselee taas hyvin,isosiskokin kävi vävyehdokkaan kanssa eilen kyläilemässä ja Linushan nautti suuresti kun sai paljon huomiota ja tuliaisia,varsinkin sammakko fleecelakki oli ihan ehdoton,se piti aamulla laittaa päähän ja karkkireppu johon sai laittaa varatutin piiloon ettei kukaan sitä vie.Ja remontti etenee mukavasti,upeeta tulee,maltattehan odottaa. Nina

tiistai 4. syyskuuta 2012

Täällä taas...

 Ei kai täältä pois voi olla kun on niin paljon asiaa,vaikkei nyt aina niitä kommenttejakaan saa niin jospas kuitenkin jonkinlaista päiväkirjaa itselle ainakin,ja tiedän että muutama ainakin kaipailee...Ja kuten kuvasta näkee meillä tehdään remppaa,teinien huone otettiin käsittelyyn ensimmäiseksi,aivan hirvittävä homma oli tapettien poisto kun ne oli liimattu pelkän lastulevyn päälle,pääsi kuulkaa muutama ärräpää kun tapetteja rapsi.Juuri tänään sitten aloitin maalailemisen huoneessa,että jos joskus taas niin eipä ole niin kamala homma.
 Ikkunoiden puitteet meillä on ällön ruskeat,joten nekin saavat uuden värin piakkoin,maalia hain tänään.
 Linuksesta,Linukselta leikattiin kitarisat ja korvat putkitettiin tasan viikko sitten,reipas pikkupoika vaikka jouduttiin odotellakkin leikkaukseen pääsyä 4 tuntia ravinnotta...Nyt kuitenkin tarhasta tänä aamuna soitettiin että Linus oli saanut epilepsiakohtauksen,ja kuten ollaan sovittu niin lähdin heti tarhaa kohti hakemaan poikaa pois kotiin lepäämään,kohtaus oli vielä aika pahasti päällä vaikka lääkettä oltiinkin annettu,joten soitto polille ja poika autoon(onneksi avustaja lähti mukaan) ja kohti sairaalaa,osastolla nyt tarkkailevat ainakin iltaan saakka,lääkityksiä oltiin muutenkin jokin aika sitten nostettu,tarkoituksena kun olisi ettei niitä tulisi yhtään,raukka.
Meilläpäin vietetään syksyisin venetsialaisia ja joillekkin kohokohtana on venetsialaismaraton,ei,ei mulle kuitenkaan,mutta meidän yksi tyttäristämme joka aloitti juoksuharjoittelut vuoden vaihteessa oli päättänyt osallistua siihen,kuvitelkaa,42 kilometriä juoksemista,järkyttävä matka.Eikä yhtään tilannetta auttanut kun mies näytti youtubesta yhdenkin videon jossa jonkun maratonarin keho pettää totaalisesti,kyllä kuulkaa mua jännitti ja pelotti,jokaisen kierroksen jälkeen tyttö oli yhtä hymyä ja kun viimeinen kierros alkoi tokas mulle vain hymyillen että enään yksi kierros....Maaliviivalla sitten odoteltiin miehen kanssa ja kyllä täytyy sanoa että tippa nousi linssiin,kummallekkin,meidän tyttö saavutti jotain tärkeää,jotain jota oli odottanut kauan,määrätietoisesti selvitti hurjan esteen,kuinka moni meistä pystyisi samaan,asiassa kuin asiassa.Olen erittäin ylpeä,16-vuotiaan maratoonarin äiti jolla on huikea tulevaisuus edessä kaikella tavalla,viikonloppuna herkuteltiinkin voileipäkakulla läheistemme kanssa.Käsitöitäkin on tullut tehtyä aika lailla,verkkokauppakin menee koko ajan eteenpäin,ollaan kuulolla,joohan. Iloa päivääsi joka tänne eksyt! Nina