Villalinus

Villalinus

tiistai 1. helmikuuta 2011

Matka ajassa taaksepäin

 Helmikuun ensimmäinen päivä,1998,Oulun yliopistollisessa sairaalassa,aamupalalla synnyttäneiden osastolla puhuttiin kovaan ääneen naisesta,joka oli melkein synnyttänyt vauvansa osaston käytävällä...puheet olivat mitä olivat,hiukan väritettyjä,mutta aikani kuunneltuani en voinut olla hiljaa...se olin minä,sanoin hiljaa ja puheet lakkasivat. Sinä olit syntynyt,pieni hauras,kuin nukke,joka voisi mennä rikki hetkenä millä hyvänsä.Raskausviikkoja takana 27,jo muutama viikko makoilua yksin oudossa kaupungissa,kolme pientä tytärtä kotona miehen kanssa.Ei auttanut mikään vaan sinulla oli kiire tähän maailmaan.
 Pelot jylläsivät sisälläni,pelkäsin menettäväni sinut ajattelematta sitä että voisi sattua jotain muuta.Meillä oli nyt yksi tytär lisää.
 Letkujen ja mittareiden peitossa sinä makasit,sain vain kosketella sinua hiljaa,silittäen.Kuvissa olet jo viikon ikäinen,nyt,tänään siitä on jo kulunut 13 vuotta,olet nuori neidin alku,meidän perheen ilopilleri joka on tuonut paljon,paljon kokemuksia,ymmärrystä,aivan uudenlaisen katseen tähän maailmaan.Pelkoni on pysynyt vieläkin,se on muuttanut muotoaan,mutta silti se on aina läsnä.Kummien konserttejakaan en ole kertaakaan katsonut ilman kyyneleitä,nytkin ne nousevat silmiini.Onnea rakas Vera,13 vuotta! Viikonloppuna kun puhuimme tulevista synttäripäivistä,Vera kysyi minulta"äiti,eihän kolmetoistavuotiaana täydy muuttaa pois kotoa?" ,ei tietenkään vastasin.
Illalla ompelin vielä muutaman keväisen sydämen,ihanaa pinkkiä,nauhoja ja pitsejä.Nautitaan helmikuun ensimmäisestä päivästä ja sen tuomista muistoista! Nina

4 kommenttia:

Tellihani kirjoitti...

Suuren suuret onnittelut tytölle, joka on elämän matkansa aloittanut noin pikkuruisena. Ja tietenkin äidille, joka on saanut nähdä tämän pienen ihmeen kasvun.

Piupau kirjoitti...

Onnea! Niin koskettava kirjoitus. Ihania ompeluksia!

muru kirjoitti...

ONNEA tytölle :) Niin koskettava kirjotus kuvista puhumattakaan, ihan kylmiä väreitä meni pitkin kroppaa. Pienet ne on huolet ennen Äidin huolta lapsesta, se on niin totta! Ei sitä osaa kuvitella ennen kun on Äiti.

ja sydämet on aivan ihastuttavia, tuollaset sopis hyvin meidän tyttöjen huoneeseen :)

Nonnukka kirjoitti...

Onnea neidille ja äidille kultaakin kalliimmasta aarteesta! Voi kyllä se ihminen pienestä alkaa varttumaan. Kuinka herkullisia sydämiä :)