Villalinus

Villalinus

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kuopiossa

 Viikonloppuna tuli taas lähdettyä reissun päälle,tällä kertaa meidän mukana oli vain kaksi nuorinta,jotka nukahtivat jo ennenkuin oltiin päästy Kälviälle...harvinaista herkkua lähteä näin pienellä perheellä reissuun,mutta toivottavasti myös lapsille jäi jotain käteen.
Mies kysyi matkalla ollessamme kumpaan mennään,Haaparantaan vai Kuopioon,määränpäänä kun oli käydä Ikeassa,valittiin sitten jälkimmäinen kun sielläpäin ei ole tullut reissattua.Päästessämme perille saimme tietää että siellä oli juuri joku rock-tapahtuma jonka vuoksi hotellit keskustassa oli täynnä,blääh,kiva olisi päästä nukkumaan edes jonnekkin lasten kanssa... Matkasimme Puijon tornille jossa meitä palveltiin erittäin hyvin,annettiin puhelinnumeroa kylpylä-hotelliin josta saimme huoneen itsellemme.
 Ja lapsilla oli enemmän kuin mukavaa kun huoneessa oli pikkuparvi,jossa oli mukava kiipeillä!
 Ja hyvin nukutun yön jälkeen matkasimme Ikeaan,tavaraa riitti,ja lista haaveista kasvoi kasvamistaan,sitä Ektorppia ei varmaan enään kauan tarvi odotella,mutta olisiko se kulma vai kolmenistuttava...Pieniä ostoksia tuli tehtyä,mutta lähinnä toisiksi vanhemmalle tyttärellemme joka muuttaa ensi viikolla asumaan Toholammille artesaaniopintojen alkaessa.
Ikeassa ihastelimme esim tätä keittiömoduulia joka sopisi meille enemmän kuin hyvin,tänne saisi ihanasti astioita esille,niinpä,sanoinkin jo miehelle milloin lähdetään takaisin kahdestaan ja pakettiautolla...eipä tuo ainakaan tyrmännyt ajatusta,joten saas nähdä.
Lämpimät säät jatkuu ja hellettä riittää,ensi viikon superhelteitä jännitetään,naureskelinkin tänään ystävälle että saadaan vähän esimakuja vaihdevuosista ja kuumista aalloista kun hikeä pukkaa jatkuvalla syötöllä,ei auta valitella,kestää minkä kestää,syksy se saapuu kuitenkin pian ja alkaa arki.Ihanaa viikkoa! Nina

torstai 24. heinäkuuta 2014

PORVOO osa 2

 Mukulakadut olivat täynnä toinen toistaan ihastuttavia puutaloja,täällä olisi mukava asustella,vaikkakin se suurin haave olisi jossain korvessa,kaukana muusta maailmasta... Tämä talo erityisesti oli mieleeni.
 Ja entäs se kirkko sitten,aivan ihastuttava!
 Ja ne kaikki näköalat,sama minne katsoi niin aina löytyi kaikenlaista ihasteltavaa.
 Tyttäremme kodin pihalla oli pieni leikkipuisto jossa lapsemme leikkivät,Linuksella oli ihan omat touhuilut,kiikkumista ja apinan lailla kiipeilyä,äiti sai olla sydän syrjällään koko ajan,pojat kun on poikii...
Venla ja Fanny taas touhuilivat hiekkakakkuja sulassa sovussa.Tänään jälleen tiedossa kuuma päivä,kuinkahan sen taas jaksaisi,alkaa pikkusen kiristään hermoja yhdellä jos toisella tämä kuumuus,mutta yritetään nyt nauttia,eihän nämä enään kauan kestä. Nina

maanantai 21. heinäkuuta 2014

PORVOO osa 1

 Käväisimme pienellä viikonloppureissulla ,matkan määränpäänä oli Porvoo jonne esikoisemme muutti kesäkuun alulla.Koskaan en ole käynyt kyseisessä paikassa,haaveillut vain. Lähdimme matkaan myös harvinaisen pienellä perheellä,mukana oli vain kolme nuorinta lasta. Matka taittui pitempää reittiä jotta sain käytyä myös Ilmajoella,Mallan Makeissa.Paikka oli juuri niin ihastuttava kuin olin ajatellutkin,ihania tavaroita,ystävällinen ja lämmin palvelu,ja ne kakut ja muffinssit,NAM!
 Lauantai oli Porvoossa ihanan lämmin,ehkä jopa liiankin.
 Ihanat mukulakivikadut,joita pitkin matka taittui.Välillä tämä emäntä poikkesi liikkeisiin shoppailemaan kun muut jäivät suosiolla kadulle istuskelemaan:)
 Tuolit joissa olisi ollut ihana levähtää myös itse.
 Vanille Home oli ehdottomasti yksi lempparipaikoista josta tuli myös ostettua jotain ihanaa,greengatea tietenkin.
Ihanan jyrkkää ylämäkeä pitkin matkamme taittui kohti Porvoon kirkkoa,ja täytyy sanoa että jalat oli illalla enemmän kuin muusina,hyvä kun sai yhtään liikuteltuakaan enään,mutta oli se vaan kaiken arvoista,olisin vaikka voinut jäädä sinne. Ensi kesänä viimeistään uudelleen ellei jo aikaisemmin.
Tämä viikko tuleekin olemaan erittäin helteinen,auringonsäteitä kaikille! Nina

torstai 17. heinäkuuta 2014

Keittiön vaaleanpunaisia tunnelmia ja kodin paras näkymä...

 Täällä taas! Mielialani on kuin vuoristorata,se menee ylös ja alas,on hyviä ja huonoja päiviä,eilinen oli tosi huono.Jotenkin tuo koepalojen otto taas tuntuu vaivaavan ihan liikaa,juuri kun nyt syksyllä piti kaiken olla taas toisin,lapset aloittaa päiväkodissa,myös Fanny,itseni piti lähteä työelämään,tosiasiahan on ettei vielä mitään niin vakavaa ole,ennenkuin toisin sanotaan,on hoitomuotoja jotka auttavat,mutta silti se tunne että jotain saattaa olla vialla raastaa välillä ja tosi lujaa.
Pidän maalaisromanttisesta tyylistä ja hempeistä väreistä ja se näkyy meidän keittiössä,vaaleanpunaiset verhot joista monesti mietin että varmaan tuo toinen puolisko ennemmin laittaisi mustaa,mutta kun tää nyt vaan on mun juttu.
 Jyskistä ostetussa pienessä vitriinissä on mun aarteita,Greengaten lattekuppeja,meillä ne on kovassa käytössä ja niin kauniita silmälle,innolla odottelen talven uutuustuotteiden saapumista kauppojen hyllyille ja nettikauppoihin,sieltä löytyi monen monta ihanaa jotka aion kotiuttaa itselleni.
 Itselläni on ihan paras lempinäkymä kodissamme tämä,jos pitäisi merkitä punaisella matolla niin laittaisin juurikin tähän.Vessan oven edestä näkymä olohuoneeseen ja keittiöön. Ja mitä siitä vaikka onkin vähän tavaroita lattialla,meillä kun asuu muutama täystuho joiden tehtävänä on äidin siivouspäivän jälkeen tehdä hiukan omia järjestelyjä,ei muuta kuin tavaroita laatikoista lattioille niin löytyvät paremmin.Ruututapetin voi nähdä kivasti tuon peilin kautta,siitä ehkä seuraavaksi lisää.
Ulko-oven suunnasta meidän käytävää,joka on l-n muotoinen.Askosta ostettu tähtimuovimatto joka on osoittanut erittäin hyväksi,helppo siivota ja pitää puhtaana ja ennenkaikkea kaunis.Kaikkea hyvää sinunkin päivääsi,toivotaan että tästä tulee hyvä päivä! Nina

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kun pelko tulevasta iskee

Tauolla ollaan oltu,ajatukset pyörineet viimeiset yksi ja puoli vuotta pelon vallassa,kuinka sitä yhtäkkiä voikin  tavallaan menettää kaiken...Sain huonoja uutisia tavallisen papa-kokeen jälkeen,mieli murtui ja tiedättehän,tuntui että lakkasi jo valmiiksi elämästä. Juuri mitään en touhuillut kotona ,kunnes elämä alkoi ottaa niskasta kiinni ja nosti ylös.Tapetoin olohuoneen harmaalla ruututapetilla,maalasin katot valkoisella,kunnes jälleen tuli aika romahtaa....Taas pelkään tulevaa,tulossa koepalojejen ottoja,kuinka tästä selviää... Kohtalotovereita?