Villalinus

Villalinus

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kun pelko tulevasta iskee

Tauolla ollaan oltu,ajatukset pyörineet viimeiset yksi ja puoli vuotta pelon vallassa,kuinka sitä yhtäkkiä voikin  tavallaan menettää kaiken...Sain huonoja uutisia tavallisen papa-kokeen jälkeen,mieli murtui ja tiedättehän,tuntui että lakkasi jo valmiiksi elämästä. Juuri mitään en touhuillut kotona ,kunnes elämä alkoi ottaa niskasta kiinni ja nosti ylös.Tapetoin olohuoneen harmaalla ruututapetilla,maalasin katot valkoisella,kunnes jälleen tuli aika romahtaa....Taas pelkään tulevaa,tulossa koepalojejen ottoja,kuinka tästä selviää... Kohtalotovereita?

7 kommenttia:

TiinaK kirjoitti...

Olen sanaton :( voimia <3

Mamma-Mia kirjoitti...

Voimia <3

NinaK kirjoitti...

Kiitos ihanat,täällä ollaan vielä,vaikka noita vaikeuksia aina tuntuu kasaantuvan enemmän kuin jaksaisi niin yritetään ainakin!

Anu kirjoitti...

:( voi että. Toivon sulle mahdottoman paljon voimia ja jaksamista. Päivä kerrallaan. Ja täydellistä paranemista tietysti myös. Mulla on tutkimukset kesken toisaalla kroppaa..

NinaK kirjoitti...

Voimia myös sinulle Anu,ei tämä elämä aina päästä helpolla,joskus joutuu hiukan taistella ja mietiskellä elämän suuria haasteita ihan urakalla.Mukavaa lämmintä viikkoa sinulle:)

Anu kirjoitti...

Kiitos NinaK. Ei ole helppoa ei. Kiitos samoin, ilonpisaroimaa viikkoa.

Anonyymi kirjoitti...

jaksamista sinne! itsellänikin joitakin vuosia sit ollut solumuutoksia,jotka poltettiin pois..ja onneksi ovat pysyneet poissa. Hyvin kaikki menee!!